maanantai 14. lokakuuta 2019

Kapula (käpälä) kiertoon

Moro murut, Arja-täti kertoo jotain yllättävää?!?

Ensimmäinen Nippori vuonna 2010 järjestettiin kiireellä, mutta innolla. Hyppäsin kirjastossa ohjaksiin, kun pyyntö Aloitekanavan kautta tuli Porin lastenkulttuurikeskukseen. Aiheesta en tiennyt mitään, Jinsei tuli ja pelasti. Yhdessä lastenkulttuurikeskuksen kanssa järjestettiin tilat, luvat, rahatkin. Kävijät halasivat. Päästiin Satakunnan kansaan. Oli tienraivaajafiilis.

Työpaja ekassa Nipporissa 2010

Seuraavilla kerroilla tiesin jo enemmän. Tunsin ihmisiä paremmin. Tutustuin Siinaan.  Ehdottelin edelleen aiheeseen sopimattomia juttua, mutta se annettiin anteeksi, koska innostus oli tärkeintä. Vapaaehtoisia tekijöitä tuli jostain lisää, minusta tuli "koordinaattori". Yhtään työpajaa en ole pitänyt, yhden haastattelun kerran. Mutta kopioinnissa ja pöytien roudaamisessa olin aika hyvä.

Maine kasvoi ja kävin esittelemässä Nipporia aina Venäjää myöten. Muut kirjastot haaveilivat jostain tällaisesta ja kävivät meillä tutustumassa tapahtumaan.

Tila loppui ja aika. Kehiteltiin jatkot Nuokkarin kanssa. Mistä sekin idea tuli?!?



Piirustusseinä Nuokkarilla 2014


Nipporista taisi tulla lempilapseni. Kukaan ei varmaan uskaltanut kritisoida tapahtumaa, vaikka se aiheutti väentungosta, joskus siivoamista kiireellä ennen asiakkaiden tuloa maanantaiaamuisin. Mutta kaikki tiesivät, että Nippori on se Arjan juttu, siellä käy väkeä ja mikä parasta, siellä käy nuoria (joille on usein hankala kirjastossa keksiä omaa tapahtumaa).

Miltei kymmenen vuotta. Satoja ihmisiä. Paniikkia, itkua (ja paljon) ja naurua. Täysiä takahuoneita, hukassa olevia tavaroita, hikisiä paitoja. Hyvä tapahtuma on tätä kaikkea. Mutta joskus pitää päästää irti. Mielellään silloin, kun on vielä hauskaa. Sain kollegoita, jotka tuntevat paloa tapahtumaan.

Tämän vuoden Nippori oli viimeinen Nippori, jonka minä järjestin. Kirjastossa puikoissa jatkavat Aija, Anita ja Siina. Edessä siis jotain uutta, raikasta ja varmasti taattua nipporifiilistä.

Asut on myös juttu. Jyrkin onnistunut kuva.

Ja mitä minä teen? Jatkan töitä kirjastossa ja suunnittelen jo seuraavaa tapahtumaa....????

Kiitos te ihanat!
Saa halata!

Arja,
joka on ollut yli kymmenen vuotta kirjastossa töissä ja Nipporista oppinut kaikkein eniten




Ei kommentteja: